Toisen maailmansodan (1940-1945) ja erityisesti kylmän sodan (1947-1991) jälkeen USA oli hetken aikaa maailman johtava suurvalta. Pian samaan blokkiin liittyivät EU:n ja NATOn länsimaisen demokratian valtiot. Kiinan ja Venäjän taloudellisen nousun myötä niistä alkoi muodostua vastavoima Amerikan dominanssille ja vuosituhannen alkuvuosina länsimaista demokratiaa haastava maaryhmittymä, johon liittyivät diktatoriset valtiot Iran, Pohjois-Korea ja eräät arabimaat. BRICS-nimellä tunnettu maaryhmittymä ennakoi jo globaalin etelän nousua. Tähän Global South -valtiojoukkoon voidaan laskea noin 120 valtiota eli se on lukumäärältään suurin ”blokki” ja Kiina pois lukien myös väestömäärältään suurin.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb puhui syksyllä 2024 YK:n yleiskokouksessa tarpeesta tehdä muutoksia YKn turvallisuusneuvoston kokoonpanoon. Hän huomautti aiheellisesti, että maailma oli täysin eri asennossa 80 vuotta sitten kun maailmanjärjestö perustettiin. Kyseessä oli tuolloin toisen maailmansodan voittajavaltioiden sopimus.
Vaikka Yhdistyneet Kansakunnat saivatkin pian myös sodan hävinneitä valtioita jäseniksi, sen peruskirjassa mainittu turvallisuusneuvosto jäi viiden suurvallan keskinäiseksi pelikentäksi. Niille jäi yhä voimassa oleva veto-oikeus eli mahdollisuus estää itselle epämieluinen maailmanrauhaa koskeva päätöslauselma.
Suomen kaltaisia pieniä valtioita on valittu ns. ”vaihtuviksi turvallisuusneuvoston jäsenmaiksi . Suomi valittiin sellaiseksi viimeksi vv. 1969–1970 sekä 1989-1990. Suomi on ilmoittanut hakevansa jäsenyyttä vv. 2029-2030. Me kuulumme Länsi-Euroopan blokkiin, josta jäsen valitaan. Edellisellä kerralla pyrittiin huonolla menestyksellä turvaneuvostoon vuosiksi 2013-2014. Saa nähdä, miten Suomi tulee saamaan kannatusta YK:n 193 jäsenmaan joukossa, kun yritämme uudelleen. Voisi olettaa, että Global South tulee äänillään ratkaisemaan vaalin, minkä vuoksi Suomen tulisi kohdistaa huomiota ulkopolitiikassaan suurvaltojen ohella tähän maajoukkoon.
Pienten valtioiden äänet tulevat olemaan tärkeät jäseniä valittaessa, koska kaikilla, niin suurilla kuin pienilläkin valtioilla, on yleiskokouksessa yksi ääni. Vaikka turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla on maailmanrauhan kysymyksissä ylivertainen asema, voivat pienetkin vaihtuvat jäsenmaat vaikuttaa siihen.
Ensi vuonna neuvostossa aloittavat läntisen Euroopan maista Tanska ja Kreikka ovat Suomen kaltaisia pieniä maita ja erityisen pieniä jäsenvaltioita ovat Latinalaisen Amerikan ja Karibian blokista valitut, kuten ensi vuonna valittu vaihtuva jäsenmaa Panama. Aiemmin Karibian alueelta jäsenmaita ovat olleet Jamaika vv. 1979-1980 sekä uudelleen vv.2000-2001 ja Saint Vincent ja Grenadiinit vv.2020-2021. Viimeksi mainittu on väestöltään neuvoston pienin 116 000 asukkaalla. Nyt Karibian alueen yhteistyöjärjestö CARICOM on ilmoittanut alueen ehdokkaaksi vv. 2032-2033 Bahaman, jossa on 412 000 asukasta. Väestön suuruus ei ole ratkaisevaa, kun uusia jäseniä valitaan. Guyana on tänä ja ensi vuonna vaihtuva jäsen Karibian alueelta.
Miten kolminapaistuva maailma tulee käsittelemään maailmanrauhaa? Onko pienillä valtioilla enää sanansijaa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä? Latinalaisessa Amerikassa on väestöltään suuria valtioita kuten Brasilia, Meksiko ja Argentiina. Ne haluavat oikeutetusti äänensä kuuluville kansainvälisissä järjestöissä. Karibian alueen CARICOM järjestöllä on selkeät tavoitteet, kuten Pohjoismaiden neuvostolla. Oma edustaja, vaikka pienikin, pitäisi saada päätöksentekijöiden joukkoon.
Suomeen on perustettu hiljattain yhdistys herättämään keskustelua globaalista etelästä ja sen merkityksestä. ”Nordic South Forum” , www.nordicsouthforum.com, toimii kansalaisjärjestönä herättämään keskustelua Suomen intresseistä blokkien valtataistelussa. Toivottavasti globaalin etelän maat huomaavat pohjoisen pienen maan rauhantahtoisuuden ja oikeudenmukaisen maailmanjärjestyksen kaipuun.
Heikki Rautvuori
Kirjoittaja on entinen diplomaatti ja EU asiantuntija. Hän toimii Jamaikan Suomen kunniakonsulina ja tuntee erityisesti Karibian aluetta, jossa hän on vieraillut useasti. Jamaikan Suomeen akkreditoitu suurlähetystö sijaitsee Lontoossa.